2012/02/21

sydämellinen entinen ystäväni, nykyinen tuttavani, lähetti taannoin postitse kaksi kirjaa. olen lueskellut sitä toista. brautigania. se sijoittuu sellaiseen postapokalyptiseen maailmaan ja naiviin hippihenkiseen yhteisöön, jonka keskuksessa on paikka nimeltä iDEATH. mietin ollaankohan applella oltu teoksen faneja. saattaa myös olla kyse mystisestä tulevaisuuden ennakoinnista. tätä iPhonen, iPadin ja minkä ties muun iLaitteen aikaa seuraavan maailmanlopun jälkeen saattaa jäljellä olla vain mystinen iDEATH. se kirja on julkaistu vuonna -68.


viikonloppuna ja sen jälkeenkin on ollut jumalattoman raskasta. perjantaina oli kipeä olo. ei olisi pitänyt lähteä kuuntelemaan musiikkia ja juomaan olutta. seurauksena oli kaikenlaisia mielentiloja. aamulla seurasi höntti olo ja tuntikausia erään toverin nousuhumalaista, huonotuulista meuhkaamista meillä ja kaikenlaista siihen liittyvää niinku stressiä erinäisistä asioista.


myöhemmin lauantaina tapahtui sukujuhlat. siellä oli herkullista tomaattikeittoa, jonka reseptin aion vielä saada haltuuni. illan päätteeksi jengi alkaa puhua isovanhempien kuolemisesta ja palvelutaloista ja siitä, mitä lapsuuden kodille pitäisi ehkä sitten joskus tehdä. siitä siirrytään luontevasti humalassa puimaan sukuriitaa (suoraan asianosaisia ei ole paikalla, koska toisia ei kutsuttu ja toiset ovat jo lähteneet). migreenini alkaa orastaa, aurat valtaa näkökentän ja tyypit tuntuu huutavan toistensa päälle enemmän ku yleensä, vaikka teinit on jo menneet nukkumaan. yritän istua hämärimmässä sohvan nurkassa, pitelen päätäni ja kiroan, kun en pääse lähtemään. se migreeni ei anna mun muotoilla selkeitä lauseita siihen keskusteluun vaan halvaannuttaa mun kieleni ja kieleni ja poskenikin. veljeni meinaa menettää malttinsa. mietin, että ehkä sen ois syytäkin, koska se on oikeassa ja ennen kaikkea, koska se ei tunnu missään vaiheessa saavan sanottua sitä, mitä se on sanomassa, kun joku aina puhuu päälle ja keskeyttää. yksi sionisti sanoo jotain, mikä jää vaivaamaan, mutten kykene muistamaan, mitä se tarkalleen ottaen on.


kun pääsen kotiin, haluan konsultoida wikipediaa migreenistä, mutten pysty lukemaan. särkylääkkeetkin on loppu.


aamulla yskin ja aivastelen ja niistän ja poden päätäni. vietän koko päivän apteekissa käyntiä lukuunottamatta sängyn, sohvan ja vessan muodostaman bermudan kolmion sisällä. seuraavankin päivän. taidan olla kuumeessa, vaikkei olekaan mittaria, jolla asian todentaisi. nenäni rohtuu niistämisestä ja kaikkialla on märkiä paperin palasia.


katselen yhden rakkauselokuvan ja kun taas pystyn lukemaan, luen sen brautiganin loppuun, enkä tule wikipedian migreeniartikkelista hullua hurskaammaksi. migreenin voi laukaista melkein mikä tahansa. mulle se tulee yleensä sillonku kaikki muukin menee pieleen, mutta sellaista wikipedia ei mainitse mitään. joka puolelle sattuu.


ketsuppi on loppu. kävispä joku mun puolestani kaupassa.

Ei kommentteja: