huomenna on tuomiopäivä. usko oikeusjärjestelmään ja muihinkin pakkojärjestelmiin on ollut koetuksella. turku on ikävä ja epäreilu kaupunki, jossa on valehtelevia ja epäreiluja poliiseja ja kunnallispoliitikkoja. ihan epistä kaikki. vois vetäytyä johonkin pienyhteisöön käsittelemään näitä tuntemuksia.

oli kaksi hyvää juttua. muukalainen ja le dernier chaperon rouge.

ja ihmiset on edelleen lähes järjestelmällisesti olleet poikkeuksellisen mukavia.

on ollu vähän viheliäistä.

liikkumavara on hyvä.

ihmiset on viimepäivinä olleet poikkeuksellisen kivoja muo kohtaan.

vaikka monilla niistä onkin usein ollut joku pakonomainen tarve tehdä kummallisia oletuksia mun seurustelemisestani.

makasin eilen sairaalasängyllä katselemassa rumia verhoja ja sälekaihtimien välistä rumaa maisemaa. ne on sanonu, etten saa enää maata siinä sängyssä.

jonnen blogi on kivoin blogi, jonka tällä hetkellä tiedän.

ensi viikolla on lettukestit. ja varmaan muutakin.

mun vieressä istuu joku tyttö. se on printannut tohon kasan paperia. päällimmäisessä lukee ”apurahahakemus”. välillä se lukee jotain ja sen huulet liikkuu, vaikkei se puhu ääneen. se on nyt kahdesti tuo tyttö kysynyt multa apua koulun uuden sähköpostiohjelman käytössä. hauskaa. en ole itse vielä lähettänyt sen kautta viestejä.

mulla on deadline, johon en pysty, koska aina kun on deadline alan saada ideoita ja kiinnostun kamalasti tekemään kaikkea muuta ja lukemaan vaikka mitä mielenkiintoista. verhojen ripustaminen ja blogiin kirjoittaminen ja vesiväreillä maalaaminen ja syöksylaskun katsominen televisiosta ja kaikki sellainen muuttuu asioiksi, jotka on pakko tehdä ja pakko tehdä heti eikä huomenna.

kiitos tämän dedlainin sain idean taiteelliseen lopputyöhöni. se on ehkä ihan hyvä idea, vaikka nyt onkin ehkä liian aikaista sanoa mitään. yleensä hyvät ideat eivät enää ole niin hyviä seuraavana päivänä. päätin tehdä dokumentin timosta. soitin sille melkein heti, kun olin vähän kirjoitellut asioita ylös. se oli puhelimessa vähän nihkeä. se vaikutti siltä, ettei halua tulla mukaan. pahastuin sille, vaikka se sano vaan, että sen pitää miettiä, koska se oo varma haluaako, ja että puhutaan myöhemmin. olisin tietenkin toivonut, että se innostuu ja sanoo vaikka vau. se on mun isäni ja sen kuuluu olla mulle kiltti ja kiinnostunut mun asioistani ja auttaa muo sellaisissa jutuissa, jotka on mulle tärkeitä ja joihin tarvitsen apua eli esimerkiksi tässä dokumentissa ja siinä, että koskaan valmistuisin tästä paskasta koulusta ja menisin tekemään jotain sellaista palkkatyötä, jota se niin kovasti pitää arvossa. ei ehkä kuitenkaan ole viisasta esittää tätä asiaa sille noin.

löysin täältä koulun koneelta vanhoja mietelmiä yhdestä toisesta projektista, jonka olen jättänyt tekemättä ja siihen oli kyllä kirjoitettu jo tämä sama idea. olin unohtanut. asioita on vaikea pitää mielessä. unohdin tänään syödä vitamiininikin. tai sitten olen unohtanut syöneeni ne.

löysin aamulla kaapistani tällaiset farkut, joiden lahkeet on lyhennetty nitomalla. jopas on mukavat. pukeudun näihin ehkä toistekin. olisi aika siivota vaatekaappi, siellähän voi olla vaikka mitä. jospa teen sen tänään jo hetikohta.