sadematkalla paikallinen toveri katsoo mun kivoja kenkiäni, nauraa ja sanoo, että olen pukeutunut huonosti. jostain syystä se ei ehkä ole huomannut villatakkiani. en saa selvää sen nimestä, koska meidät on ympäröinyt baariatmo paikassa jonka seinällä roikkuvaa gurua en osaa tunnistaa eikä toverikaan tiedä. yritän painaa sen gurun piirteet mieleeni, mutta ei ne ehkä pysy.

yritän valokuvata hienon stencil-teoksen liikkuvan ajaneuvon sadepisaraisen ikkunan läpi, mutta liikennevalotolppa liikkuu kennojen ja kuvan väliin.

lyhyet on viikon parhaat hetket.