no niin. kirjaston kirjat ovat kovin erääntyneet ja uusittu jo sallitut monta kertaa. pitää huomenna sitten mennä ja viedä ne poies. ehkä luen ne toiste. tänään olisi ollut visailu. parhaillaan se olisi. yleensä siellä on kivaa, ehkä tänäänkin niillä, jotka siellä kilpailevat. pian alkaa elokuva, jonka olin ajatellut mennä katsomaan. hmm. ehkä menen tai ehken mene. voi sen joskus sitten vuokratakin ja mennä kokemaan yhteisöllisyyttä jonnekin, missä on dvd-soitin tai jokin muu katseluväline.
en ole moneen päivään saanut aikaiseksi mitään. makaan lähinnä sängyssä, joko yksin tai kirjan tai jonkun ihmisen tai puhelimen tai vesilasin kanssa. voin käydä läpi kaikenlaisia vanhoja tuntemuksia, heittää jotkut pois, säilyttää toiset.* välillä makaan olohuoneen lattialla ja villen tavarat (mm nämä housut) on rinkinä ympärilläni. ei se koti olekaan enää sellainen, miksi sitä aiemmin kehuin. siitä saattaa tulla sellainen kyllä, jahka asiat järjestyy tästä epäjärjestyneisyydestä johonkin. en ole oikein jaksanut vastailla puhelimeen tai tekstiviesteihin. mutta ei kai sitä tarvitse vastata, jollei huvita. tänään tunnelmallinen vesisade rummutti ikkunaani. kuuntelin sitä ja laitoin puhelimen äänettömälle.
lauantaina oli kivaa. oli itsenäisyyspäivän tapahtuma ja tapasin ihmisiä ja hymyilin hallitsemattomasti. sain kritiikkiä käytöksestäni. se saattoi olla aiheellista. välillä liittovaltion jussi tuo mieleen ismo alangon, kun se laulaa mun olohuoneeni kaiuttimista.
en nyt tiedä kannattaako tätä kirjoittamista jatkaa. lähetin hetki sitten sähköpostin, jonka otsikossa oli kirjoitusvirhe. nolohkoa. tekemällä yhtä toista juttua voisi edesauttaa matkasuunnitelmia. eesti, eesti, eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Ei puheluihin ja tekstiviesteihin tarvi vastata aina - paitsi tietenkin mun, ja niihinkin voi tarvittaessa vastata vähän viiveellä.
Mistä tuo on toi lause "käydä läpi kaikenlaisia vanhoja tuntemuksia, heittää jotkut pois, säilyttää toiset"? Kuulen sen päässäni lausuttuna hitaalla ja jotenkin hypnoottisella naisäänellä, joka ei kyllä ole sun. Onko se jostain leffasta? Jostain dokkarista? Miksi en muista? Olen kai tullut heittäneeksi tämän pois.
En tiijä, mistä leffasta puhut, mutta jos et mennyt kattoon sitä, niin voin kyllä mieluusti harjoittaa sun kanssa yhteisöllisyyttä sen tiimoilta vaikka tammikuun puolella - jos se on joku hyvä siis ja kai se on, kun kerran haluat sen katsoa.
Outoa, että yhtä aikaa tekee kovasti mieli lähteä pohjoiseen pariksi viikoksi joulun viettoon, mutta toisaalta ei jotenkin malttaisi. Eikö Turku voisi pysähtyä siksi aikaa?
"eroottinen kaksoisolentoni
hän sanoo, ettei häntä huvita työskennellä tänään.
sehän sopii."
ja niin edelleen. osaan tän edelleen ulkoa. muistathan. mä kuulen sen lausuttunua niin monella eri äänellä, että protoolsista loppu raidat kesken. brunou teki tästä kyllä leffankin kinokabareehen. aika lentää.
se leffa, jota en mennyt katsomaan on blue velvet. katsotaan se.
turku pysähtyy, kun kauniisti pyydät. ei mikään muutu. ei oo muuttunut aikoihin. joskus on kylmenpää ja joskus lämpimämpää.
Alan epäillä, että se naisen ääni, jonka kuulen päässäni olenkin ehkä minä itse. Nimittäin nyt muistan, että Miki painosti muun muassa mutkin lukemaan noita lauseita ääneen. Joo. En oo nähny sitä Kinokabaree leffaa. Varmasti hieno teos.
Mulla on muuten yhdessä mun blogitekstin otsikossa kirjoitusvirhe eli nolompaa. En oo viitsinyt korjata. Oon joko niin rehellinen tai laiska tai rehellisen laiska.
Oon nähny Blue Velvetin useempaan kertaan, mutta katsotaan vaan silti. Tavallaan pidän siitä ja tavallaan en, mutta voin pohtia tätä asiaa uudemmankin katselukerran läpi.
Jos pidät Turun kasassa sillä aikaa, kun oon pois, niin oon ihan kiitollinen.
Lähetä kommentti