hei beibi, tää runoelma on sulle:

Vihapuheessa ei ole mitään hyvää. Viha ei puhdista ilmaa, viha löyhkää aina kaunalle, katkeruudelle, mustasukkaisuudelle, ahneudelle, heikkoudelle.

Viha ei ole intohimoinen tunne. Viha on väljähtynyttä, latteaa ja pilaantunutta tunnetta. Vihapuheessa ei ole mitään rohkeaa, se on aina raukkamaista, pelokasta, surkeaa.

Vihalla on kuitenkin ymmärrettävä selitys.

Viha nousee, kun ihminen huomaa olevansa avuton, kun voimat eivät riitä, kun elämän hallinta katoaa. Ihminen ei kestä omaa sisäistä surkeuttaan, heikkoudentunne vaatii tasoitusta ja hyvitystä.

Vihaa.

Viha pelastaa itseinholta. On käytävä heikoimman kimppuun. Ihmisestä nousee esiin pieni surkea tyranni ja vinksahtanut vallankäyttäjä.

(lainaus on asiayhteydestä mielleyhtymän motivoimana irroitettu. ja ihan pölö.)